Joulu Espanjassa: joulukuun 22. päivän Loteríasta tammikuun 6. päivän itämaan tietäjiin

Mikä on joulukuun 22. päivän Lotería de Navidad?

Sen virallinen nimi on Sorteo Extraordinario de Navidad, joulun ylimääräinen arvonta. Se järjestetään joka vuosi 22. joulukuuta, ja sitä pidetään maailman suurimpana arpajaisarvontana. Ensimmäinen järjestettiin 18. joulukuuta 1812 Cádizissa muutama kuukausi kansallisten arpajaisten perustamisen jälkeen; sen kaikkein ensimmäinen arvonta oli pidetty saman vuoden 4. maaliskuuta. Nimitys ”Sorteo de Navidad” otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1897.

Kokonainen arpa maksaa 200 euroa, mutta se jaetaan kymmeneen 20 euron décimoon, ja useimmiten ostetaan juuri tämä kymmenesosa. Vuonna 2026 jaettavat voitot nousevat 2,87 miljardiin euroon, jaettuna 205 arpasarjalle. Pääpalkinnon nimi on El Gordo, ”Lihava”. Vuodesta 2012 arvonta on pidetty Madridin oopperatalossa Teatro Realissa, kahden pääkaupungin kongressipalatsissa vietetyn vuoden jälkeen.

Joulukuun 22. päivän aamu sujuu aina samalla tavalla, ja se lähetetään suorana. Pallot tulevat ulos rummuista, lapset laulavat ne näyttämöllä, ja ne, jotka eivät laula, pujottavat pallot pitkään lankaan arvontajärjestyksessä. Kukaan ei poistu ruudun ääreltä ennen kuin El Gordo tulee, ja se voi tulla mihin aikaan aamupäivästä tahansa.

Keitä ovat numeroita laulavat San Ildefonson lapset?

Laulajat tulevat Colegio de San Ildefonsosta, Madridin kaupungin laitoksesta, joka syntyi 1300-luvun puolivälin ja 1400-luvun puolivälin välillä, kun sodat ja rutto jättivät monet lapset vaille toimeentuloa. Se ottaa yhä vastaan vaikeuksissa olevien perheiden lapsia, jotka asuvat siellä maanantaista perjantaihin. Laulun perinne juontaa juurensa 9. maaliskuuta 1771: silloin noin seitsenvuotias oppilas nimeltä Diego López nosti ja lauloi ensimmäistä kertaa Espanjan arpajaisten voittonumeron.

Vuoden 1812 ensimmäisestä jouluarvonnasta lähtien juuri he ovat laulaneet numerot joka vuosi. Vuoteen 1973 asti koulu otti vastaan vain poikia. Ensimmäiset tytöt aloittivat siellä vuonna 1981, ja vuonna 1984 tyttö, Mónica Rodríguez, lauloi ensimmäistä kertaa jouluarvonnan numeron. Vuoden 2025 arvonnassa näyttämöllä oli 28 lasta, 16 tyttöä ja 12 poikaa, iältään 10-14-vuotiaita.

Tehtävään valmistaudutaan. Público-sanomalehden mukaan valinta tehdään lokakuun puolivälissä, ja valitut oppilaat harjoittelevat sen jälkeen noin kaksi kuukautta. Consumer-lehden mukaan he harjoittelevat tunnin päivässä kansallisten arpajaisten toimittamilla palloilla, ja nollia täynnä olevat numerot ovat vaikeimpia laulaa virheettä. Arvonta pidetään sitten 22. joulukuuta Teatro Realin yleisön edessä.

Miten espanjalaiset viettävät Nochebuenaa?

Nochebuena, ”hyvä yö”, on joulukuun 24. päivän ilta. Se on perheillallinen, jonka ruokalista vaihtelee alueittain; Kataloniassa suuri ateria syödään pikemminkin 25. päivänä, jolloin tarjotaan pastakeittoa ja *escudellaa*, ja 26. päivänä, Sant Estevenä, *canelonsia*. Noin kello 21 monet kodit kuuntelevat kuninkaan joulupuheen, joka lähetetään joka vuosi 24. päivän iltana. Hartaimmat päättävät yön Misa del Gallo -messuun, keskiyön messuun, ”kukon messuun”.

Jälkiruoaksi tulee turrón, manteleista ja hunajasta tehty nugaa. Kaksi kuuluisinta tulevat samasta kaupungista, Alicanten lähellä sijaitsevasta Jijonasta, joka tuottaa noin 60 % Espanjassa valmistetusta turrónista. *Turrón de Jijona* on pehmeää, hienoksi jauhetusta mantelista tehtyä, ja sitä keitetään vähintään 150 minuuttia kuparipadoissa; *turrón de Alicante* on kovaa, ja siinä on rouhittuja manteleita ja munanvalkuaista. Molemmat ovat olleet vuodesta 1996 suojattuja EU:n maantieteellisellä merkinnällä, joka edellyttää vähintään 10 % paikallista hunajaa.

Koteihin, kirkkoihin ja aukioille rakennetaan belén eli seimi, jossa sammal, korkki ja puu jäljittelevät Betlehemin kukkuloita. Kataloniassa ja Valencian alueella seimeen kätkeytyy odottamaton hahmo: caganer, punaiseen *barretina*-lakkiin pukeutunut talonpoika, joka kyykkii tarpeillaan pensaan takana. Hänen arvellaan ilmestyneen seimiin 1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa. Kansanperinteen tutkija Joan Amades selitti, että hänellä uskottiin olevan voima lannoittaa seimen maa ja että hänen unohtamisensa toi huonoa onnea.

Caganer otetaan hyvin vakavasti, ja Barcelonan kaupunki sai sen kokea. Vuonna 2005 kaupunki pystytti seimen ilman häntä; seurasi kampanja ”Salvem el caganer”, pelastetaan caganer, ja hän palasi jo vuonna 2006. Nykyään käsityöläiset myyvät caganereita jalkapalloilijoiden, laulajien, valtionpäämiesten ja kuninkaallisten näköisinä.

Miksi Espanjassa tehdään kepposia 28. joulukuuta?

Joulukuun 28. päivä on Día de los Santos Inocentes, viattomien lasten päivä, jolla kristillisen perinteen mukaan muistetaan kuningas Herodeksen määräämää vastasyntyneiden surmaa. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa siitä on tullut aprillipäivän vastine. Tehdään *inocentadoja*, kaikenlaisia kepposia, ja sanomalehdet julkaisevat kokonaisia sivuja valeuutisia, joista jotkin näyttävät niin vakavilta, että hajamieliset lukijat menevät lankaan.

Televisiokin on lähtenyt mukaan: vuodesta 1995 lähtien 28. päivän ilta on päättynyt ensimmäisellä julkisella kanavalla La 1:llä *Gala Inocente, Inocente* -hyväntekeväisyysiltaan, jonka tuotot menevät lapsia auttaville järjestöille.

Näyttävin juhla järjestetään Ibissä Alicanten maakunnassa. *Día dels Enfarinats* -päivänä neljäntoista hengen ryhmä, ”jauhotetut”, ottaa vallan päiväksi ja nimittää pormestarin, tuomarin, syyttäjän ja haastemiehen. Mustiin silinterihattuihin pukeutunut oppositio yrittää syöstä heidät vallasta. Kaikki ratkaistaan jauhoilla, pölyllä ja ilotulitepaukuilla käytävässä taistelussa, joka on karnevaalimainen satiiri vallan ja sen vastustajien kamppailusta. Aragonian Fragassa nuoret käyvät samana päivänä munasotaa.

Miksi espanjalaiset syövät keskiyöllä kaksitoista viinirypälettä?

Joulukuun 31. päivänä, Nocheviejana, espanjalaiset nielaisevat viinirypäleen jokaisella keskiyön kellonlyönnillä, yhteensä kaksitoista, varmistaakseen onnen kahdeksitoista kuukaudeksi. Nämä ovat uvas de la suerte, onnen viinirypäleet.

Tapa on ollut olemassa ainakin vuodesta 1895: madridilainen sanomalehti *La Correspondencia de España* mainitsee sen 1. tammikuuta 1896. Se levisi todella joulukuussa 1909, kun Alicanten alueen viininviljelijät poikkeuksellisen sadon jälkeen kannustivat yleisöä syömään ylijäämänsä keskiyöllä.

Lähtölaskentaa seurataan suorana Madridin Puerta del Solilla sijaitsevan Real Casa de Correosin kellosta, jossa pallo laskeutuu ennen kahtatoista lyöntiä. Julkinen televisio on lähettänyt sitä vuodesta 1962, ja perheet ympäri maata nielevät rypäleensä ruudun edessä tämän kellon tahdissa.

Miksi espanjalaislapset odottavat 6. tammikuuta?

Espanjassa suuret lahjat tuovat Reyes Magos, itämaan tietäjät, jotka käyvät 5. ja 6. tammikuuta välisenä yönä, loppiaisena. Lapset kirjoittavat heille kirjeen edeltävinä päivinä. Alcoyssa juhla alkaa jo edellisenä sunnuntaina *Pastoretesin* pienellä kulkueella: paimeniksi pukeutuneet lapset tuovat laumoineen lahjan Jeesuslapselle. Tammikuun 4. päivänä sinne saapuu kuninkaallinen lähettiläs *burretesien* kanssa: ne ovat pieniä aaseja, jotka kantavat postilaatikoita, joihin lapset pudottavat toiveensa.

Tammikuun 5. päivän iltana cabalgatat kulkevat kaikissa kaupungeissa: vaunuja, hovipoikia, kolme tietäjää valtaistuimillaan ja väkijoukkoon heitettyjä karkkeja kuin sadetta. Vanhin dokumentoitu on Alcoyn kulkue vuodesta 1885, ja siellä hovipojat kiipeävät parvekkeille pitkillä tikkailla. Granadassa järjestettiin vuonna 1912 kulkue, jolla kerättiin leluja köyhille lapsille; Sevillalla on ollut omansa vuodesta 1918, ja julkinen televisio on lähettänyt Madridin kulkueen vuodesta 1964. Pääkaupungissa kulkue sulautti itseensä vanhemman juhlan, 1800-luvun alun *fiesta de la escaleran*, jossa 5. tammikuuta yönä vaadittiin viiniä. Seuraavana päivänä jaetaan *roscón de Reyes*, kruununmuotoinen pulla, jonka sisällä on yllätys; siitä ja Alcoyn kulkueesta kerrotaan jutussamme joulun vierailijoista.

Kahdella alueella on lisäksi oma joulukuun 24. päivän vierailijansa. Kataloniassa lapset hakkaavat kepeillä Tió de Nadalia, pölkkyä, jota he ovat ruokkineet 8. joulukuuta lähtien, jotta se ”tekisi” makeisia ja turróneita peittonsa alle. Baskimaassa lahjat tuo Olentzero, vuorilta laskeutunut hiilenpolttaja. Joulupukki, jota täällä kutsutaan nimellä *Papá Noel*, on saanut oman paikkansa, mutta tietäjät ovat yhä suurimmat lahjojen antajat. Lapset, jotka haluavat silti kirjoittaa hänelle, voivat käyttää kirjesivuamme.

1. 8.12.Katalonialaiset lapset alkavat ruokkia Tióta.
2. 22.12.Lotería de Navidadin arvonta Teatro Realissa.
3. 24.12.Nochebuena, kuninkaan puhe ja Misa del Gallo; Tió ja Olentzero.
4. 28.12.Día de los Santos Inocentes, kepposten päivä.
5. 31.12.Nochevieja ja kaksitoista viinirypälettä Puerta del Solilla.
6. 5.1.Itämaan tietäjien cabalgatat kaikkialla maassa.
7. 6.1.Tietäjien lahjat ja roscón de Reyes.