Miten Joulupukki jakaa kaikki lahjat yhdessä yössä?

Miten Joulupukki ehtii jakaa kaikki lahjat yhdessä yössä?

Lapset uskovat Joulupukkiin kovasti, ja silti he pohtivat asiaa. Vuonna 2015 kalifornialaisen Occidental Collegen psykologit Andrew Shtulman ja Rachel Yoo haastattelivat 47:ää 3-9-vuotiasta lasta. Heistä 83 % sanoi, että Joulupukki kiertää maailman yhdessä yössä, ja 96 %, että hän lentää porojen vetämällä reellä.

Samat tutkijat lukivat Joulupukille lähetettyjä sähköposteja. Pienimmät kysyvät, missä hän asuu tai onko Pohjoisnavalla kylmä. Isommat haluavat tietää, miten hän mahtuu kapeasta savupiipusta tai miten hän näkee kaikki maailman lapset. Kun lapsia pyydetään selittämään hänen urotekojaan, 14 % vastauksista vetoaa pelkkään taikuuteen ilman muita yksityiskohtia. Eniten selitysyrityksiä herättää kaikkien lelujen valmistaminen yhdessä ainoassa pajassa: 24 lasta 47:stä yritti selittää sen. Vähiten niitä herättää lentävä reki: vain 12 lasta uskaltautui yrittämään.

Emme väitä heitä vääriksi. Joulupukin taikuus ei kuitenkaan sulje pois järjestelmällisyyttä, ja 24. joulukuuta tehtävä kierros on luultavasti vuoden huolellisimmin valmisteltu työ. Hänen muista taidoistaan, kuten savupiipusta takaisin nousemisesta tai siitä, miten hän tietää, kuka on ollut kiltti, kerrotaan jutussa Mitä voimia Joulupukilla on?.

Kuinka kauan jouluyö oikeasti kestää?

Ensimmäinen salaisuus liittyy maantietoon. Maapallo on jaettu aikavyöhykkeisiin, eivätkä ne pysähdy kahdentoista tunnin eroon. Ensimmäiset asutut paikat, joissa päivä vaihtuu, ovat Kiribatin saaria Tyynellämerellä, ja ne noudattavat aikaa UTC+14, kuten Kiritimati eli Joulusaari. Viimeiset ovat asumattomat Bakerin ja Howlandin saaret, joiden aika on UTC−12.

Niiden välillä on 26 tuntia. Kun keskiyö lyö 24. päivän iltana Kiritimatilla, on vielä 26 tuntia siihen, että sama keskiyö lyö Bakerin ja Howlandin saarilla. Kun tähän lisätään, että lapsen yö kestää suunnilleen kello 22:sta aamukuuteen, jakeluikkuna venyy noin 34 tuntiin.

• Kello 22 Kiritimatilla (UTC+14): ensimmäiset lapset nukkuvat, ja kierros voi alkaa.
• Keskiyö Uudessa-Seelannissa, sitten Australiassa ja sitten Aasiassa: reki kiitää länteen.
• Keskiyö Pariisissa (UTC+1): Ranska tulee ikkunaan noin kolmetoista tuntia Kiritimatin jälkeen.
• Keskiyö New Yorkissa (UTC−5): Yhdysvaltain itärannikko kuusi tuntia myöhemmin.
• Kello 6 aamulla Bakerin ja Howlandin saarilla (UTC−12): ikkuna sulkeutuu noin 34 tuntia lähdön jälkeen.

Kalenterikin on vuosien mittaan siirtynyt paikaltaan. Kiribati jätti pois lauantain 31. joulukuuta 1994 ja siirtyi suoraan perjantaista 30. joulukuuta sunnuntaihin 1. tammikuuta 1995, jotta koko maa olisi päivämäärärajan samalla puolella. Samoa teki samoin vuonna 2011 ja hyppäsi perjantain 30. joulukuuta yli. Reiteistä vastaavat tontut joutuivat piirtämään karttansa uudelleen molemmilla kerroilla.

Mihin suuntaan Joulupukki tekee kierroksensa?

Pysyäkseen yössä on seurattava yötä. Maapallo pyörii lännestä itään, joten yö etenee länteen aikavyöhykkeestä toiseen. Tyyneltämereltä länteen kiitävä matkaaja pitää siis yön ympärillään paljon pidempään kuin paikallaan pysyessään.

Siksi kierros alkaa Tyynellämerellä päivämäärärajan läheltä ja kulkee sitten Oseanian, Aasian, Afrikan ja Euroopan halki ennen kuin se ylittää Atlantin Amerikkaan. Kiribatin saarten lapset ovat ensimmäisten joukossa, Havaijin ja itäisen Tyynenmeren saarten lapset viimeisten.

Reki ei lennä suoraa linjaa. Se kulkee sinne, missä lapset nukkuvat, ja joutuu siksi tekemään kiertoteitä: vuoristokylään, jossa mennään myöhään nukkumaan, tai kaupunkiin, jossa jouluillallinen venyy. Vuoden 1823 amerikkalainen runo kuvaa jo menetelmän: vieras saapuu, ryhtyy töihin ”sanaakaan sanomatta”, täyttää sukat ja lähtee heti matkaan ”kuin ohdakkeen untuva”.

Mitä itse reestä tiedetään sen ensimmäisestä mallista vuonna 1821 aina 1900-luvun tutkiin asti, kerrotaan jutussa Mistä lähtien Joulupukilla on ollut reki?.

Miten NORAD seuraa Joulupukkia?

Kaikki alkoi painovirheestä. Joulukuussa 1955 Searsin tavaratalojen mainos coloradospringsiläisessä sanomalehdessä antoi lapsille numeron, johon soittaa Joulupukille. Numerossa oli yksi väärä numero, ja puhelu päätyi Manner-Amerikan ilmapuolustuksen johtokeskuksen salaiseen linjaan. Hänen lastensa mukaan, joita Yhdysvaltain julkinen radio haastatteli vuonna 2014, numero oli vain eräällä Pentagonin kenraalilla ja heidän isällään.

Tuo isä oli eversti Harry Shoup. Hän vastasi ärtyneenä, koska luuli puhelua pilaksi. Langan päässä itkuinen pieni lapsi kysyi: ”Oletko sinä Joulupukki?”. Eversti lähti leikkiin mukaan, pyysi saada puhua äidin kanssa ja määräsi sitten lentäjänsä vastaamaan puheluihin. He piirsivät seurantataululleen reen ja kahdeksan poroa. Shoup soitti radioasemalle ja ilmoitti lentävästä esineestä, joka ”näyttää reeltä”, ja asemat soittivat hänelle joka tunti kysyäkseen sen sijaintia.

1. 1955Virheellisesti painettu Searsin mainos saa eversti Harry Shoupin puhelimen soimaan.
2. 1956Eversti suostuu toistamaan leikin: perinteestä tulee jokavuotinen.
3. 1958NORAD, Yhdysvaltain ja Kanadan yhteinen johtokeskus, ottaa seurannan hoitaakseen.
4. 1997Joulupukin seuranta siirtyy internetiin.
5. 2004Google käynnistää oman seurantansa NORADin innoittamana.

Nykyään operaatioon osallistuu noin tuhat yhdysvaltalaista ja kanadalaista vapaaehtoista, joista monet ovat sotilaita. Vuonna 2013 noin 1 200 vapaaehtoista vastasi 117 371 puheluun. Kukin heistä ottaa vastaan noin neljäkymmentä puhelua tunnissa. Useimmat puhelut tulevat 25 tunnin aikana, joulukuun 24. päivän kello kahdesta yöllä 25. päivän kello kolmeen yöllä Kalliovuorten aikaa. Puheluita tulee yli 200 maasta ja alueelta, ja tiimi käsittelee myös yli 12 000 sähköpostia. Jotkut vapaaehtoiset ovat kuuluisia: Michelle Obama vastasi puhelimeen jokaisena jouluaattona vuosina 2009-2016. Samana kautena 2013 seurantasivustolla kävi 19,58 miljoonaa yksittäistä kävijää pelkästään 24. päivän iltana, mikä osoittaa, että isot katselevat reen kulkua yhtä mielellään kuin pienet.

Perheillä, jotka haluavat seurata rekeä 24. päivän iltana, on siis vaihtoehtoja. Oma seurantamme löytyy sivulta Joulupukin seuranta, ja siinä näkyvät pysähdyspaikat ja arvioitu saapumisaika. Käytännön vinkit sen tekemiseksi perheen perinteeksi on koottu juttuun Miten Joulupukkia seurataan jouluaattona?.

Onko Joulupukilla enemmän aikaa kuin meillä?

34 tuntiakin tuntuu lyhyeltä ajalta kaikille maailman lapsille. NORADilla on tähän vastauksensa, hyvin vakava, ja amerikkalainen lehdistö on lainannut sitä: sen ”tiedusteluraporttien” mukaan Joulupukki ei koe aikaa samalla tavalla kuin me. Se, mikä meistä tuntuu yhdeltä yöltä, voi kestää hänelle paljon pidempään.

Kylän arkisto vahvistaa tämän menemättä teknisiin yksityiskohtiin. Siihen on kirjattu vain, että 24. joulukuuta pajan kellot eivät lyö, että kaakao ei koskaan jäähdy reen termospullossa ja että Joulupukki palaa aina kotiin ennen kuin Lapin ensimmäinen kukko on laulanut.

Työ alkaa paljon ennen 24. päivää

Toinen salaisuus on se, että jouluyö on vain viimeinen vaihe. Kirjeitä alkaa saapua jo syksyllä. Tontut lajittelevat ne maittain ja aikavyöhykkeittäin, paja valmistaa listan lelut, ja paketit pakataan rekeen täsmälleen kierroksen järjestyksessä: ensimmäisinä jaettavat päällimmäisiksi, viimeiset pohjalle.

Mihin aikaan Joulupukki tulee teille?

Lehdistön lainaamien NORADin tietojen mukaan Joulupukki saapuu koteihin yleensä kello 21:n ja keskiyön välillä paikallista aikaa. Siihen liittyy yksi ehto, josta ei neuvotella: lasten on nukuttava. Jos hän löytää talon, jossa vielä valvotaan, hän jatkaa matkaa ja palaa myöhemmin.

Siksi 24. päivän iltana kannattaa mennä ajoissa nukkumaan, vaikka aikuisten jouluillallinen venyisi. Yksi perheiden niksi on katsoa rekeä Joulupukin seurannasta: kun se lähestyy omaa maata, on aika mennä sänkyyn.

• Lähetä kirje Joulupukille riittävän ajoissa, jotta se ehditään lajitella ennen lähtöä.
• Tarkista oma tilanteesi Kiltti vai tuhma -tunnistimesta.
• Jätä pieni välipala kuusen viereen ja porkkana poroille.
• Sammuta valot ja nuku: se on merkki, jota reki odottaa.

Välipalan suhteen jokaisella maalla on omat tapansa, amerikkalaisesta maidosta ja kekseistä brittiläisiin mince pie -piiraisiin. Käymme ne läpi jutussa Mitä jättää Joulupukille ja poroille?.